Adventures & Travel Photography

Blogi

Valokuvablogi - Matkablogi : Valokuvausta, matkailua, luontoa, kaupunkeja, hevosia ja tapahtumia.

 

Villihevosia Arizonassa

DSCF3156-2.jpg
DSCF3158-2.jpg
DSCF3147-2.jpg

Vieläkö on villihevosia, lauloi Hanna Ekola 90-luvulla. Onhan niitä. Tänä päivänä tosin ainoat aidot villihevoset ovat Mongolian aroilla elävät Przewalskinhevoset. Pzewalskinhevoset olivat jo kuolla sukupuuttoon, sillä 1900-luvun puolivälissä lajin kanta oli pahimmillaan vain 12 yksilöä. Huolellisen jalostustyön tuloksena on kanta saatu eläintarhoissa olevien yksilöiden avulla vahvistumaan ja hevosia on pystytty siirtämään takaisin luontoon. Tällä hetkellä Pzewalskinhevosia on jo noin kaksituhatta yksilöä.

Näissä kuvissa esiityy kuitenkin Mustangeja, jotka ovat polveutuneet pääasiassa Espanjalaisten valloittajien Amerikkaan mukanaan tuomista kesyhevosista. Vapaaksi päässet hevoset alkoivat lisääntymään ja vuonna 1850 Yhdysvalloissa arvioidaan olleen 2-3 miljoonaa villihevosta. Suuri hevosmäärä alkoi käydä sietämättömäksi kuivien aavikoiden ekosysteemille, kun samoilla laidunmailla laidunsi myös karjaa. Hevosia alettiin pyydystää teuraseläimiksi. Kanta pieneni 1950-luvulle mennessä muutamaan hassuun laumaan, kunnes 1971-luvulla säädettiin laki Mustangiensuojelusta ja rauhoittamisesta. Nykyisin kanta pidetään kurissa Adopt-A-Mustang ohjelman kautta, jossa hevosia otetaan kiinni ja koulutetaan myytäväksi yksityishenkilöille. Hevosen ostajan on taattava hevoselle hyvät elinolosuhteet ja hyvä kohtelu. Hevonen säilyy valtion omistuksessa myyntipäivästä lähtien vuoden, jonka jälkeen tarkistetaan hevosen elinolot ennen lopullista omistajanvaihdosta.

Tällä hetkellä Amerikassa on noin 40 000 villiä Mustangia, joista puolet elävät Nevadassa. Täytyy sanoa, että jos asuisin Yhdysvalloissa pitäisin erittäin houkuttelevana tällaisen adoptio Mustangin hankkimista. Toivottavasti kaikille koulutetuille yksilöille löytyy hyviä koteja, ettei kantaa tarvitse ruveta hillitsemään enää teurastuksin. Kayentan ja Monument Valleyn suunnalla nähtyjä hevosia epäilen intiaanien omistamiksi, vaikka ne laidusivatkin vapaina. Monilla oli vaikkapa leikatut jouhet ja ne eivät olleet laisinkaan niin aran oloisia kuin nämä yksilöt joihin törmäsimme matkalla Grand Canyonille. Vaihdoin kameraan pitkän zoomin ja hyppäsin ulos autosta. Tämä pieni lauma reagoi heti minuun ja valkoinen ori (jonka hiekka on värjännyt keltaiseksi) alkoi tähyillä huolestuneena laumaansa. Napsin nopeaan tahtiin kuvat ja jätin hevoslauman rauhaan. Ennen reissua etsiskelin tietoa voisiko reitillämme olla mahdollisesti villihevosia, mutta pidin sitä melko epätodennäköisenä, että näkisimme niitä. Olikin aivan upea elämys törmätä näihin heppoihin.

MaaritArizona4 Comments