Adventures & Travel Photography

Blogi

Valokuvablogi - Matkablogi : Valokuvausta, matkailua, luontoa, kaupunkeja, hevosia ja tapahtumia.

 

Yosemite

DSCF4565-2.jpg
DSCF5715-2.jpg
DSCF4632-2.jpg
DSCF4831-2.jpg
DSCF4988-2.jpg
DSCF4761-2.jpg
DSCF4713-2.jpg
DSCF4652-2.jpg
DSCF4910-2.jpg
DSCF4893-2.jpg
DSCF4745-2.jpg
DSCF4774-2.jpg
DSCF49911-3.jpg
DSCF4941-2.jpg
DSCF4949-2.jpg
DSCF4974-2.jpg
DSCF4511-2.jpg
DSCF49991-2.jpg
DSCF48361-2.jpg
DSCF4545-2.jpg
DSCF5021-2.jpg

Polkaistaanpas blogivuosi 2015 käyntiin palaamalla viime syyskuiseen vierailuun Yosemiten kansallispuistossa Kaliforniassa. Tekisi mieli sanoa, että Yosemite on oikea paratiisi metsäneläimille, sillä vehreätä Sierra Nevadan vuoristomaisemaa vesistöineen riittää silmänkantamattomiin. Oikeasta metsäneläinten paratiisista puuttuisivat kuitenkin hallitsemattomat metsäpalot ja alueella vuosittain vierailevat lähes neljä miljoonaa turistia. Vuonna 1890 avattu Yosemiten kansallispuisto on kuulunut vuodesta 1984 UNESCO:n maailmanperintökohteisiin. Luonnonpuisto tarjoaa kodin muun muassa mustakarhuille, maaoraville, kojooteille, mustahäntäpeuroille ja puumille, sekä lukemattomille muille eläin- ja kasvilajeille.

Lähdimme maanantaina 22.9. ajamaan Bridgeportista kohti Yosemitea. Teimme matkaa Tioga Pass tietä pitkin. Kello oli noin seitsemän aamulla ja aurinko oli juuri noussut. Lämpötila oli yön jäljiltä pakkasen puolella ja niityt olivat jäässä. Maksettuamme luonnonpuiston sisäänpääsymaksun 20 dollaria oli ensimmäinen pysähdyksemme Tuolumne Meadowsilla. Kuljimme pieniä polkuja pitkin ihaillen aamuauringossa kimaltelevia jäisiä niittyjä ja vuolaana virtaavia puroja. Aikaiset heräämiset reissussa palkitsivat, sillä aamuisin maisemat olivat kauneimmillaan. Meillä oli vielä kokonainen päivä edessä ja matkamme jatkui monia kertoja pysähdellen kohti Yosemite Valleyta, jossa sijaitsi yöpaikkamme Yosemite Lodge at the Falls. Näimme tien laidalla muutamia kertoja punaisen kyltin "Speeding Kills Bears". Jokainen kyltti merkitsi sitä, että kyseisellä kohdalla on jäänyt auton alle yksi puiston mustakarhuista. Voitte vain arvata kuinka varovaisesti me ajoimme. Mutkittelevat tiet luonnonpuistossa eivät ole oikea paikka hurjastella. Meidänkin edestä poukkoili yllättäen lauma peuroja. Lukemattomat peurat saavat vuosittain surmansa Yosemitessa jäätyään auton alle. Luonnonpuistossa ajaessa on otettava huomioon alueen runsas eläimistö ja nopeusrajoituksia on noudatettava.

Päästyämme alas laaksoon saimme jakaa nähtävyydet satojen muiden turistien kanssa. Maanantai aamuna oli kylän läpi kulkeva autojen virta runsas. Yosemitessa pääsee lähes kaikkien tärkeimpien nähtävyyksien luo autolla, kuten maan luonnonpuistossa on tapana. Mikäli kaipaa seesteistä luontokokemusta, löytyy koskematonta luontoa varmemmin ihan koti Suomesta, mutta myös Yosemitessa voi löytää rauhan, kun lähtee kulkemaan hieman sivummalle suosituimpien nähtävyyksien luota. Yosemite on kuitenkin jylhine maisemineen vertaansa vailla. Mustakarhuja emme onnistuneet näkemään vierailumme aikana, mutta peuroja näimme sitäkin useammin. On tärkeätä, että eläimet luonnonpuistossa eivät totu liikaa ihmisiin ja niitä onkin parasta ihailla riittävän välimatkan päästä. Liian luottavaisesti ihmiseen suhtautuvat yksilöt ovat suuremmassa vaarassa jäädä autojen alle ja joskus agressiivisia yksilöitä joudutaan lopettamaan. Eläinten ruokkiminen on myös ehdottomasti kielletty. Joskus eläimet saattavat tulla kylään hyvinkin lähelle ihmistä, mutta silloin puistonvartijat pyrkivät hätistämään eläimet turvallisesti takaisin metsään.

Yhdysvaltojen luonnonpuistoihin matkaavan on hyvä huomioida seudut, joilla asustelee karhuja. Autoon ei saa jättää ruokia, eikä juomia. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin jopa kaikki pesuaineet ja muut tuoksua antavat tuotteet tulisi poistaa autosta. Mustakarhut ovat varsin taitavia murtautumaan autoihin, mikäli ne luulevat sisältä löytyvän ruokaa. Jos karhu murtautuu autoon, johon on jätetty jotain houkuttelevaa, ei vakuutus korvaa aiheutuneita vahinkoja. Niin Mammoth Lakesilla kuin Yosemitessa saimme tarkat ohjeet ruuan säilyttämisestä. Jos aikomuksena on lähteä patikoimaan ja telttailemaan, ruoka tulisi pakata tiiviisiin karhukanistereihin, joita karhut eivät pysty avaamaan. Mustakarhut ovat kasvissyöjiä, joten niistä ei sinänsä ole ihmiselle vaaraa. Yosemitessa on paljon karhuja, joten sellaisen kohtaaminen ei ole tavatonta, joskaan ei silti kovin yleistä.

Kierreltyämme aikamme laaksossa lähdimme ajamaan illaksi ylös Glacier Pointille, josta avautuu upeat maisemat laaksoon. Ajomatka Glacier Pointille kestää noin tunnin, mutta me varasimme reilusti aikaa rauhalliseen matkan tekoon. Jälleen teimme useita pysähdyksiä ihaillen maisemia matkan varrella. Päästyämme Glacier Pointille vietimme alueella parisen tuntia. Vihreä havupuumaisema tuntui rauhoittavalta ja jopa kotoisalta. Aurinko laski selkämme taakse samalla kun maisema laaksossa värjäytyi purppuran ja sinisen sävyihin. Lopulta pimeys oli peittänyt laakson. Muutama seurue jäi vielä viettämään iltaa kallion harjanteelle, kun me lähdimme laskeutumaan alas kohti kylää. Emme malttaneet olla pysähtymättä matkalla pimeydessä, vaan jäimme vielä kuvaamaan öistä taivasta.

Yosemite Lodge at the Falls hotellissa vietetyn yön jälkeen kipaisimme pikaiselle aamupalalle. Ruokailun jälkeen pakkasimme tavaramme ja kävimme vielä hetken ajelemassa alhaalla laaksossa. Me molemmat pidimme todella paljon Yosemitesta. Sanoisin jopa, että Yosemite oli vaikuttavampi kuin Grand Canyon. Hieman haikeina jätimme taakse Yosemite Valleyn ja lähdimme ajamaan kohti San Fransiscoa. Tunsin pientä jännitystä vatsanpohjassa uuteen kaupunkiin siirtymisestä. Pois ajaessa näimme matkalla useita kertoja metsäalueita, jotka olivat tuhoutuneet pahoin tulipaloissa. Pienet tulipalot auttavat metsää uusiutumaan, mutta Yosemiten riesana ovat olleet ajoittain laajoille alueille levinneet palot, jotka ovat tuhonneet puiston tärkeätä kasvustoa ja eläimistöä. Myös meidän vierailun aikana oli puiston pohjoisella puoliskolla riehuva palo, joka toi laakson ylle savua.

Yosemiten matkamuistomyymälöitä kiertäessä ei voi olla törmäämättä lukuisiin valokuvakirjoihin, joiden takaa löytyy San Fransiscossa syntynyt herra nimeltä Ansel Adams. Ansel Adams on yksi historian merkittävimmistä valokuvaajista ja hän kuvasi monet tärkeimmistä töistään juuri Yosemitessa. Anselin mustavalkeat kuvat luonnosta ovat tulleet tunnetuiksi ympäri maailman. Hän oli luonnonystävä ja taisteli väsymättä erämaa alueiden säilyttämisen puolesta, niin kuin myös uusien luonnonpuistojen perustamisten. Ehkäpä osaltaan juuri Anselin periksiantamattoman asenteen ja hänen upeiden kuvien ansiosta saamme nauttia useista tämän päivän suojelluista luonnonpuistoista Amerikassa.

MaaritKalifornia27 Comments