Adventures & Travel Photography

Blogi

Valokuvablogi - Matkablogi : Valokuvausta, matkailua, luontoa, kaupunkeja, hevosia ja tapahtumia.

 

Ensimmäinen päivä Kroatiassa

DSC_3795.jpg
DSC_3816.jpg
DSC_3815.jpg
DSC_3753.jpg
DSC_3775.jpg
DSC_3759.jpg
DSC_3820.jpg
DSC_3830.jpg
DSC_3844.jpg
DSC_3866.jpg
DSC_3856.jpg
DSC_3852.jpg
DSC_3877.jpg

Kävimme toukokuun lopussa tekemässä kymmenen päivän mittaisen kiertomatkan Balkanilla. Kevään matkasuunnitelmat olivatkin meillä aivan viime tinkaan asti avoinna, sillä alunperin tarkoituksenamme oli valita valmismatkapaketeista jokin edullinen äkkilähtö. Koska äkkilähtöjä ei tänä keväänä löytynytkään erityisen edukkaasti sopiviin kohteisiin, saati oikeaan ajankohtaan, täytyi meidän miettiä vaihtoehdot uusiksi. Löysimme Norwegianilta edulliset lennot Kroatian Splitiin ja teimme nopeasti hahmotelman mahdollisesta matkareitistä. Laskimme pakolliset kulut, jotka tulisivat maksettavaksi lentojen lisäksi majoituksista, auton vuokrauksesta ja bensiineistä. Pääsimme laskelmaan, jonka tuloksena matka maksaisi kymmeneltä päivältä reilun neljäsataa euroa per nuppi sisältäen kaikki edellämainitut kulut lentoineen. Summa kuulosti varsin sopuisalta, etenkin kun kyseessä oli kohde, jonne matkaaminen oli molempien lähitulevaisuuden haaveissa. Niinpä varasimme lennot ja pian pääsimmekin jo aloittamaan matkamme kohti Kroatiaa.

Lentomme saapui tiistaina aamupäivällä aurinkoiseen Splitiin, josta aloitimme hitaan matkanteon rantaa pitkin suuntanamme Dubrovnik. Vuokrasimme auton Sixtiltä, josta saimme allemme ruskean Opel Astran. Auto oli uudehko, mutta näytti siltä kuin se olisi joutunut petoeläimen raatelemaksi. Raadeltu Astra tuntui meistä hyvältä autolta, koska oletimme ettei auto enää kiinnostaisi ilkivallantekijöitä, ja toisaalta jos aiheuttaisimme itse autoon jälkiä ne eivät enää erottuisi valmiiksi naarmutetusta autosta. Annoin autolle nimen Ruunikko, mutta meille tuli nimestä hieman erimielisyyttä. Mieheni mielestä värin perusteella auton nimen kuului olla Pasko. Olin takuuvarma, että loukkaavan nimen antaminen autolle tulisi vielä kostautumaan. "Minkä taakseen jättää sen edestään löytää" -sanoo vanha sanalasku...

Saatuamme auton kävimme ensitöiksemme hankkimassa lavallisen vettä auton takakonttiin, sekä pientä matkaevästä ja aamupalatarpeita - kuten pähkinöitä ja myslejä. Jostain syystä meillä oli alusta alkaen todella kotoisa olo Kroatiassa. Villi liikennekulttuuri säikäytti ensin hieman, mutta muuten tunsimme olomme oikein kotoisaksi ajellessamme pitkin kumpuilevaa ja mutkaista rantatietä. Ensimmäisen varsinaisen pysähdyksen teimme Makarskalla, jossa pidimme myös lounastauon. Makarska oli pieni ja viihtyisä. Me molemmat ihastuimme välittömästi Makarskan alueeseen, jossa jylhä Biokovo -vuoristo erotti kaupungin sisämaasta ja jonka edustalla kimmelsi turkoosi meri. Olimme useiden pikku pysähdysten vuoksi onnistuneet hukkaamaan matkalla aikaa siinä määrin, ettemme ehtineet ajaa ylös vuoristoon Biokovolle, vaikka olimme niin etukäteen suunnitelleet.

Makarskalta jatkoimme matkaamme kohti vanhaa kaupunkia nimeltä Ston. Stonin tunnetuin nähtävyys on Stonin muurit, jotka rakennettiin 1400-luvulla. Muurit olivat alunperin yli seitsemän kilometrin pituiset, mutta tänä päivänä niistä on jäljellä enää 5,5 kilometriä. Muurit yhdistävät toisiinsa Stonin ja Mali Stonin kaupungit ja tarkoituksenamme oli kulkea kaupungista toiseen muuria pitkin. Saavuimme Mali Stoniin vartin yli kuusi ja lähdimme innoissamme tarpomaan kohti muureja. Nopeasti tulimme portille, josta emme enää päässeetkään jatkamaan matkaa ylöspäin. Emme olleet huomioineet, että muurit suljettaisiin jo kuudelta illalla. Olimme hieman pettyneitä ettemme päässeet kiipeämään muurille, mutta jäimme kuitenkin hetkeksi kiertelemään Stoniin. Sekä Ston että Mali Ston vaikuttivat myöskin oikein sympaattisilta ja viihtyisiltä pikkukaupungeilta.

Matkatessamme illaksi Dubrovnikin liepeille oli aurinko juuri laskemassa. Emme jääneet yöksi Dubrovnikiin, vaan olimme varanneet yöpaikan noin kymmenen kilometrin päässä sijaitsevasta Villa Avantgardesta. Autolla liikkuessa pystyy säästämään helposti majoituksissa, kun yöpyy pahimpien turistialueiden ulkopuolella. Huomasimme kaupungin ohi ajettuamme muutaman pysähdyspaikan, joilta oli hienot näkymät Dubrovnikin vanhaan kaupunkiin. Pysähdyimme hetkeksi tien varteen kuvaamaan kaupunkia, ennen kuin siirryimme yöpaikkaamme. Meillä hujahti melkeinpä kokonainen päivä reilun parinsadan kilometrin matkaan Splitistä Dubrovnikiin. Ajoimme rantaa pitkin tiellä numero 8, joka on mutkainen ja hidas. Matkan voi taittaa myös moottoritietä ajaen, mutta silloin menettää rannan upeat maisemat. Kannattaakin ehdottomasti ajaa matka rantaa pitkin, jos aikataulu sen sallii. Kroatiassa moottoriteillä ajamisesta veloitetaan myös tietullit. Jos lomallaan aikoo liikkua paljon moottoriteitä käyttäen kannattaa tullimaksut laskea matkabudjettiin mukaan, ainakin mikäli reissukassa ei ole ylitsepursuava.

Ensimmäinen matkapäivämme kului verkkaiseen tahtiin Kroatian rannikkoa pitkin ajellen. Seuraavana aamuna lähdimmekin sitten tutustumaan itse Dubrovnikiin, mutta siitä lisää ensi kerralla.