Adventures & Travel Photography

Blogi

Valokuvablogi - Matkablogi : Valokuvausta, matkailua, luontoa, kaupunkeja, hevosia ja tapahtumia.

 

Paateri

DSC_3569-3.jpg
DSC_3562.jpg
DSC_3574.jpg
DSC_3532.jpg
DSC_3554.jpg
DSC_3572-2.jpg
DSC_3548.jpg
DSC_3586.jpg

Oletteko kuulleet naisesta joka suunnitteli kirkon tehtäväksi valtavista ikihongista kotikyläänsä? Eikä se jäänyt siihen, että kirkko tehtiin satoja vuosia vanhoista hongista vaan kaikki tehtiin myös käsin; kirkon penkit kaiverrettiin kokonaisista puunrungoista, ovet veistettiin kanadalaisista jättiläistuijista ja alttari syntyi karjalankuusen juurakosta. Nainen oli kuvanveistäjä Eva Ryynänen ja Paaterin kirkko valmistui Lieksan Vuonislahteen vuonna 1991. Siellä se nyt seisoo - ikihongista tehty kirkko nuoren mäntymetsän keskellä.

Eva Ryynänen (os. Åsenbrygg) syntyi Vieremällä 1915. Eva viehättyi jo nuoruusvuosina luonnosta ja erityisesti puun muotoilusta. Hän opiskeli Suomen Taideakatemiassa vuosina 1934-1939, jonka jälkeen hän muutti Lieksan Paateriin ja avioitui maanviljelija Paavo Ryynäsen kanssa. Evan taiteilijanuran käännekohta oli vuonna 1974 Amos Andersonin taidemuseossa järjestetty taidenäyttely, jonka myötä hän sai runsaasti julkisuutta. Näyttelyn jälkeen Eva pystyi keskittymään kokopäiväisesti taiteeseen ja hänen elämäntyönsä on tänäpäivänä nähtävillä samassa pihapiirissä Paaterissa. Pihasta löytyy Paaterin kirkko, ateljee, galleriakahvila, sekä Evan ja hänen miehensä Paavon yhteinen taiteilijakoti. Paavo toimi Evan oikeana kätenä ja auttoi vaimoaan esimerkiksi suurien puiden käsittelyssä. Eva teki elämänsä aikana yli viisisataa veistosta, joista noin viitisenkymmäntä on ulkomaisessa omistuksessa. Suurin työ on kuitenkin upea puinen Paaterin kirkko, sekä hänen taiteilijakotinsa. Eva nukkui pois syksyllä 2001, jonkä myötä osa hänen töistään jäi keskeneräisiksi.

Kävimme perheen kanssa kesäloman alkajaisiksi toukokuisena sunnuntaina Paaterissa, jolloin olimme pihapiirin ainoat vieraat. Minun edellinen muistoni Paaterista oli 90-luvun alkupuolelta, jolloin itse taiteilijakin oli paikalla. Olin tuolloin vielä niin nuori, etten kovin paljoa vierailusta enää muista. Olikin virkistävää päästä jo vähän varttuneemmin silmin ihastelemaan Paateria uudelleen. Evan töissä toistuu aiheina luonto, eläimet ja ihmishahmot. Seitsemän veljestä on ikuistettuna useisiin veistoksiin taiteilijan kotona ja sieltä löytyy myös työ "Veljekset Hiidenkivellä", jonka ansiosta Eva valittiin opiskelemaan Taideakatemiaan. Minua itseäni miellytti erityisen kovasti Evan tekemät lukuisat karhuveistokset.

Hiljaisena hetkenä Paaterissa tunnelma on puuveistosten keskellä lähes taianomainen. Puu on lämmin materiaali, joka tuo turvallisuudentunnetta. Ateljeehen astuessa vastassa on karhu, joka ojentaa tassullaan vieraskirjan. Siihen on kävijän hyvä jättää puumerkkinsä. Koska puu on materiaalina kuitenkin herkkä, täytyy vierailijan muistaa kunnioittaa veistoksia ja olla koskematta niihin. Paateriin on Lieksasta matkaa kolmisenkymmentä kilometriä ja se on kesäkauden auki yleisölle. Talvisin Paateri avataan vain sopimuksen mukaan. Sisäänpääsymaksu pihapiiriin on viisi euroa henkilöltä, joka on melko hupainen summa siihen nähden mitä rahalle saa vastineeksi. Jätin postauksesta tarkoituksella paljon pois kuvia, sillä tuollainen kohde on parempi mennä katsomaan itse kuin katsoa kuvia, jotka eivät olisi sille niin eduksi. Mikäli taiteet yhtään kiinnostavat, niin esimerkiksi Kolin vierailuun voi onnistuneesti yhdistää retken Paateriin.

MaaritSuomi6 Comments