Adventures & Travel Photography

Blogi

Valokuvablogi - Matkablogi : Valokuvausta, matkailua, luontoa, kaupunkeja, hevosia ja tapahtumia.

 

Kroatiasta Montenegroon

DSC_3892.jpg

Kylläpä on nyt kesä kiireineen meinannut viedä tämän tytön tyystin mukanaan ja samalla koko blogi on viettänyt kesälomaa. Balkanin matkalta on vielä pitkä liuta postauksia tekemättä ja samalla muistikortit pullistelevat uusista kuvista, joita olen napsinut ympäri ämpäri Suomea tehdyiltä pikku retkiltä. Balkanin reissujutut pääsivät kuitenkin jo starttaamaan edellisen postaukseni myötä, jossa kerroin ensimmäisestä päivästämme Kroatiassa. Nyt onkin aika siirtyä reissumme toiseen päivään, jolloin aamu alkoi herätyksellä pienessä Srebrenon kylässä Dubrovnikin lähistöllä.

Syötyämme maittavan aamiaisen yöpaikassamme Villa Avantgardessa olimme valmiita suuntaamaan kohti Dubrovnikin vanhaa kaupunkia. Pysähdyimme matkalla kuvaamaan kaupunkia kauempaa tien varrelta, kuten olimme tehneet edellisenä iltana auringon laskiessa. Kuvailtuamme aikamme maisemaa ajoimme auton erääseen parkkihalliin lähelle Dubrovnikin vanhaa kaupunkia, josta jatkoimme pienen matkan jalkaisin päästäksemme kaupungin muurien sisäpuolelle.

DSC_3932.jpg
DSC_3909.jpg
DSC_4030.jpg
DSC_3962.jpg
DSC_3937.jpg

Dubrovnikin vanhan kaupungin historia ulottuu aina 700-luvulle asti, jolloin Laus -saari yhdistettiin mantereen Dubrava nimiseen asutuskeskukseen. Kaupunki linnoitettiin ja sen kahta puolta rakennettiin satamat, joiden ansiosta alueen merikauppa kasvoi. Dubrovnik oli keskiajalla ainoa Adrianmeren itäisellä rannikolla sijainnut kaupunkivaltio, joka veti vertoja Venetsian mahdille. Kaupunkia johdettiin tuohon aikaan aristokraattisesti ja esimerkiksi avioituminen eri yhteiskuntaluokkien välillä oli jyrkästi kielletty. Toisaalta Dubrovnikin hallinto oli varsin vapaamielinen, josta osoituksena se lakkautti orjakaupan vuonna 1418. Dubrovnik oli myös ensimmäinen valtio, joka tunnusti Yhdysvaltojen itsenäisyyden. Kaupungin linnoituksen Lovrijenacin sisäänkäyntiin on kaiverrettu teksti Non bene pro toto libertas venditur auro, joka tarkoittaa "Vapautta ei myydä minkäänlaisesta kullasta".

Kroatia sijaitsee seismisesti aktiivisella alueella, joten maanjäristysten mahdollisuus on aina olemassa. Vuonna 1667 Dubrovnikia koetteli kova maanjäristys, joka tuhosi lähes koko kaupungin. Jälleenrakentaminen tapahtui kuitenkin pikaisella aikataululla. Lähihistoriasta kaupungin suurimmat vastoinkäymiset ajoittuvat Jugoslavian hajoamissotien aikaan, jolloin myös Dubrovnik joutui vuonna 1991 piiritetyksi Kroatian sodassa. Nykyisin kaupunki on erittäin suosittu turistien keskuudessa, eikä sitä tarvitse ihmetellä, kun katselee ylväänä seisovaa vanhaa ja tunnelmallista kaupunkia turkoosina kimmeltävän meren rannalla.

Meidän aikamme Dubrovnikissa hujahti kuin siivillä, ja huomasin, että jopa kuvasaldoni oli jäänyt kaupungista melko vaatimattomaksi. Minut yllätti Durbrovnikin suuret korkeuserot, mutta se teki kaupungista portaineen vain entistä kiinnostavamman. Aamupäivä oli melko rauhallinen kaupungin muurien sisäpuolella, mutta vähitellen runsaat turistimassat valuivat kaupungin pääkaduille. Me tykkäsimme kuljeskella myös kaupungin pieniä sivukujia pitkin, jolloin pääsimme näkemään hieman paremmin paikallista elämänmenoa. Noin kahden kilometrin mittaiset kaupungin muurit näyttivät olevan turistien suosiossa. Pääsymaksu muureille oli viisitoista euroa. Me päätimme tällä kertaa jättää muureilla kiertelyn välistä, mutta sen sijaan ennen lähtöämme Dubrovnikista siirryimme tutustumaan Lovrijenacin linnoitukseen, josta avautui upea maisema merelle ja kohti vanhaa kaupunkia.

DSC_4101.jpg
DSC_4078.jpg
DSC_4137.jpg
DSC_4149.jpg

Matkamme jatkui Dubrovnikista iltapäivällä kohti Montenegroa. Maisema muuttui vähitellen autiommaksi ja vain pienen pieniä kyliä tuli silloin tällöin vastaan. Tien varrella näkyi paljon viljelmiä ja myyntikojuja, joissa oli tarjolla tuon tuostaan houkuttelevampia paikallisten tilojen antimia. Nappasimme eräältä kauppiaalta matkaan kahden kilon pussukan tuoreita mandariineja. Tuoreena pirskahtelevat ja täyteläiset mandariinit olivat parhaat koskaan syömäni, ja samalla ehkä koko reissun paras ruokaostos. Jos olette joskus ajelemassa Kroatian rannikkoa pitkin Montenegroon, niin suosittelen ehdottomasti tukemaan paikallisia yrittäjiä pienillä ostoksilla tienvarsikojuilta.

Matkamme jatkui Dubrovnikista iltapäivällä kohti Montenegroa. Maisema muuttui vähitellen autiommaksi ja vain pienen pieniä kyliä tuli silloin tällöin vastaan. Tien varrella näkyi paljon viljelmiä ja myyntikojuja, joissa oli tarjolla tuon tuostaan houkuttelevampia paikallisten tilojen antimia. Nappasimme eräältä kauppiaalta matkaan kahden kilon pussukan tuoreita mandariineja. Tuoreena pirskahtelevat ja täyteläiset mandariinit olivat parhaat koskaan syömäni, ja samalla ehkä koko reissun paras ruokaostos. Jos olette joskus ajelemassa Kroatian rannikkoa pitkin Montenegroon, niin suosittelen ehdottomasti tukemaan paikallisia yrittäjiä pienillä ostoksilla tienvarsikojuilta.

Pian mandariiniostosten jälkeen tupsahdimmekin jo rajalle. Rajan ylitys sujui vaivattomasti ja matkamme jatkui Kotorinlahdelle. Pysähdyimme matkalla ruokailemaan Herceg Novi nimiseen kaupunkiin, ja kuljeskelimme reilun tunnin ajan kaupungin vanhassa keskustassa. Herceg Novista etenimme aivan rannikkoa pitkin kiertäen kuvaukselliseen Perastiin. Perastin edustalta löytyy kaksi vanhaa luostarisaarta, joista molemmille järjestetään retkiä. Saimme myöhemmin kuulla majoittajaltamme Kotorissa, että aikataulun salliessa kannattaisi noille saariretkille osallistua. Meiltä jäi tällä kertaa saaret näkemättä lähietäisyydeltä, mutta olimme varsin tyytyväisiä muuten pieneen piipahdukseemme Perastissa. Seuraavat kaksi yötä majoituimme Kotorissa, jonne on Perastista vain reilun kymmenen kilometrin ajomatka. Kotorissa pääsimme myös testaamaan ensimmäistä kertaa Airbnb -majoitusta. Kotorin kuvia ja kokemuksia onkin luvassa heti seuraavassa reissupostauksessa.