Adventures & Travel Photography

Blogi

Valokuvablogi - Matkablogi : Valokuvausta, matkailua, luontoa, kaupunkeja, hevosia ja tapahtumia.

 

Lake Piva

DSC_5175.jpg
DSC_5197.jpg
DSC_5189.jpg
DSC_5202.jpg
DSC_5222.jpg

Ennen siirtymistämme Montenegrosta Bosnia-Herzegovinan puolelle oli matkallamme Durmitorin jälkeen vielä yksi luonnonihme - Lake Piva. Pluzinen pikkukaupungin vieressä aaltoileva Piva järvi asettuu jyrkkäseinäisen kanjonin pohjalle smaragdin värissä hehkuen. Durmitorista Pluzineen saapuessa tie laskeutuu alas rinnettä serpentiininä kiemurtaen. Tien varrelta löytyviltä pysähdypaikoilta pääsee ihailemaan valtavaa kanjonia ja alhaalla kimaltavaa järveä. Jos jatkaa matkaa Pluzinesta Bosnia - Herzegovinaan kulkee tie Pivan vartta pitkin.

Me pidimme matkallamme Pluzinessa pienen lounastauon ja vietimme hetken Pivaa ihaillen. En voinut olla vertaamatta Montenegrossa näkemäämme luontoa siihen, jota edellisenä syksynä ihailimme Amerikassa. Kuukauden pituinen matkamme Jenkkeihin kustansi lähestulkoon kymmenenkertaisesti sen mitä kymmenen päivän mittainen kiertomatkamme Balkanilla. Balkanilta löytyi uskomattoman kaunista luontoa, mutta liikkuminen luonnonpuistoihin on huomattavasti helpompaa Yhysvalloissa. Matkanteko oli välillä jopa tuskastuttavaa Balkanilla, ja sen saimmekin jälleen huomata ylittäessämme rajan Bosnia-Herzegovinaan. Raja-aseman jälkeen alkoi nimittäin päällystämätön soratie, jossa oli kaiken kukkuraksi työmaa käynnissä. Pitkä jono joutui odottamaan lähes puolituntia seuraten kaivinkonekuljettajan aherrusta. Paikalliset selvästi tiesivät, että tietyömaa merkitsisi pitkää tupakkitaukoa. Muiden autojen matkustajat hyppäsivätkin autoistaan ulos odottamaan tien tyhjentymistä.

Päästyämme tietyön ohi, ei mennyt kauaakaan kun eteemme tupsahti muutaman mansikin ja mustikin takamukset. Paikalliset kuljettajat ajoivat eläinten ohi paljon rohkeammin, mutta me annoimme mielellämme lehmille tilaa tehdä matkaansa ja odotimme, että keskitien kulkijatkin siirtyivät sivuun. Olipahan vaan juuri sellainen saapuminen Bosnia-Herzegovinaan kuin kuvitella ja ehkä toivoakin saattaa. Ehdimme viivästyksistä huolimatta Sarajevoon yöksi ennen pimeätä, mutta sinnekin saapumisesta syntyi aivan oma jännitystarinansa. Tässäpä oli siis viimeinen postaus Montenegron puolelta ja seuraavaksi minulla onkin edessäni urakka käydä käsiksi Sarajevon kuviin.