Adventures & Travel Photography

Blogi

Valokuvablogi - Matkablogi : Valokuvausta, matkailua, luontoa, kaupunkeja, hevosia ja tapahtumia.

 

Sossusvlei

DSC_9606.jpg
DSC_9625.jpg
DSC_7897.jpg
DSC_9783.jpg
DSC_9776.jpg
DSC_9635.jpg
DSC_9794.jpg
DSC_8032.jpg
DSC_7781.jpg
DSC_7807.jpg
DSC_9724.jpg
DSC_9735.jpg

Namibin autiomaassa sijaitsevan Namib-Naukluftin kansallispuiston tunnetuin alue on dyynien ympäröimä Sossusvlein tasanko. Ihan pienestä alueesta ei ole kyse, sillä puiston portilta Sesriemistä Sossusvlein sydämeen on noin 60 kilometrin matka. Me majoituimme leirintäalueella Sesriemissä kaksi yötä, josta käsin teimme retkiä sisemmälle puistoon.

Kuten varmasti monilla muillakin Sossusvleihin suuntaavilla, oli meilläkin dyynien lisäksi haaveissa nähdä monista valokuvista tutuksi tullut Deadvlein tasanko. Deadvlei on pienehkö, dyynien keskellä sijaitseva savitasanko, jota ympäröivät maailman korkeimpina pidetyt dyynit, kuten "Big Daddy", joka nousee 350 metrin korkeuteen. Tasanko syntyi Sauchab -joen tulviessa rankkasateiden jäljiltä ja samalla muodostaessa aavikolle hetkellisesti vesialtaita. Aavikolle tulviva vesi loi otolliset olosuhteet myös kasveille, jonka seurauksena Deadvlein kohdalle alkoi kasvaa kirahviakaasioita. Ilmaston muuttuessa kuivui Deadvlein alue saviseksi tasangoksi ja myös kirahviakaasiat kuolivat. Puiden arvellaan kuolleen noin 600-700 vuotta sitten. Kuin osoituksena Afrikkalaisen puun lujuudesta nämä kirahviakaasit ovat auringon mustaksi polttamina edelleen pystyssä Deadvlein kuivalla tasangolla.

Me vierailimme Deadvleilla kahteen kertaan. Ensimmäinen vierailumme meni jokseenkin pipariksi, sillä olimme anivarhain aamulla ajaneet päivän ensimmäisinä vieraina parkkipaikalle, josta kuului lähteä kävelemään kohti Deadvleita. Alueella ei ollut varsinaisia opasteita, ja öinen tuuli oli puhaltanut edellisen päivän vierailijoiden hiekalle jättämät jalanjäljet piiloon. Onnistuimme sitten innosta piukeina suuntaamaan hieman eri suuntaan kuin olisi kuulunut, ja pari tuntia kestäneen upottavassa hiekassa tehdyn aavikkovaelluksen jälkeen palasimme lähtöpisteeseen. Tässä vaiheessa paikalle oli jo saapunut turistiryhmiä, joiden perässä lopulta osasimme oikeaan suuntaan. Aurinko porotti tässä vaiheessa jo niin korkealta, että jouduimme toteamaan myöhästyneemme siitä hetkestä, jonka olisimme halunneet viettää Deadvleilla. Koska olimme Sossusvleilla vielä yhden yön päätimme palata seuraavana aamuna Deadvleihin. Toinen kerta onnistui edellisen päivän harjoitusten jäljiltä jo paremmin, ja olimme juuri sopivasti ennen auringonnousua Deadvleilla.

Olin ollut koko loppumatkan kipeänä, joten en voinut puolikuntoisena lähteä kiipeämään dyyneille. Mieheni sen sijaan kävi viimeisenä iltanamme Sossusvleissa valloittamassa auringonlaskun aikaan Dune 45:n minun jäädessä tasamaalle kuvaamaan timelapse-videota. Monet matkaajat käyvätkin kiipeämässä dyyneille juuri auringonnousun tai -laskun aikaan, sillä maisemat ylhäältä päin ovat upeat.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös meidän unohtumaton ja ihana Afrikan matkamme. Näin ollen tämä onkin viimeinen matkapostaukseni Afrikasta, mutta yritän saada vielä pienen reissuvideon kootuksi matkalta kuvaamistani pätkistä.

MaaritNamibia4 Comments