Adventures & Travel Photography

Blogi

Valokuvablogi - Matkablogi : Valokuvausta, matkailua, luontoa, kaupunkeja, hevosia ja tapahtumia.

 

Automatka Islannin etelärannikolla

DSC_0568.jpg

Käytettyämme ensimmäisen matkapäivämme Islannissa tutustuen maan eniten vierailtuihin luonnonnähtävyyksiin Golden Circlen varrella, oli seuraavan päivän agendana tutustua etelärannikoon ja jatkaa matkaamme Ring Roadia pitkin kohti itää. Heräsimme aamulla ennen auringonnousua yöpaikastamme South Iceland Guesthousesta ja suuntasimme ensitöiksi Dyrhólaeyn niemimaan jylhiin maisemiin.

Matka Dyrhólaeyyn kävi jyrkkää ja kuoppaista soratietä pitkin, mutta maisemat perillä saivat unohtamaan jännittävän ajon. Vuokra-automme oli piskuinen Suzuki Swift, joka ei routavaurioisilla ja jyrkillä sorateillä ollut oikein parhaimmillaan. Dyrhólaeyn tunnetuin maamerkki on lienee mereen ulottuva kallio, joka muodostaa eräänlaisen kaaren. Yllätyksekseni kallion harjanteelta löytyi myös majakka ja maisemat alas mustille hiekkarannoille olivat henkeäsalpaavat. Meren voimakas pauhu rantaan iskeytyvine aaltoineen vain korosti alueen mahtipontista vaikutelmaa. Kesäaikaan Dyrhólaeyn kallioilla pesii hellyttäviä lunneja, mutta näin talviaikaan rinteitä kansoittivat sadat lokit. Viihdyimme Dyrhólaeyssa odotettua pidempään ja aloimme olla jo hieman huolissamme loppupäivän aikataulusta, sillä meillä oli vielä reilusti ajamista tulevaan yöpaikkaan puhumattakaan kaikista nähtävyyksistä matkan varrella.

DSC_2139.jpg
DSC_2321.jpg
DSC_2196.jpg
DSC_2241.jpg
DSC_2147.jpg
DSC_0647.jpg
DSC_2346.jpg

Aloimme saada aikataulua kiinni jo heti seuraavalla pysähdyksellä parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevalla maailman kuululla Black Sand Beachilla, sillä ranta oli niin täynnä väkeä, ettei se houkutellut meitä jäämään. Ranta oli kaikessa kauneudessaan erikoislaatuisine kallioineen mykistävä, mutta seesteinen aamu Dyrhólaeyssa vei tällä kertaa pidemmän korren. Teimme ruuhkasta huolimatta lyhyen kävelyn rannalla, mutta kokemuksesta jäi pikimustan hiekkarannan ja maisemien sijasta parhaiten mieleen eräs odottamaton sattumus. Kuten Dyrhólaeyssa myös Black Sand Beachilla asustaa varsinainen lokkipataljoona ja tällä kertaa satuimme paikalle juuri lintujen vessavuoron aikaan. Pysähdys rannalle siis tapahtui osaltani ilman valokuvamuistoja, mutta sitäkin paremmassa tallessa ovat mielikuvat epätoivoisista yrityksistä puhdistaa toisiamme mädän kalan tuoksuisesta lokin kakasta.

Black Sand Beachilta ajoimme lyhyen matkan sympaattiseen Vikin kylään, jossa pidimme lounastauon. Islannissa ruoka on ravintoloissa melkoisen hintavaa, joten tyydyimme matkalla usein kaupan eväisiin tai huoltoasemien grilliannoksiin. Ruokailun lomassa kävimme myös kävelyllä Vikin edustalta löytyvällä rannalla, joka oli selvästi rauhallisempi kuin hetkeä aikaisemmin nähty Black Sand Beach.

DSC_2366.jpg
DSC_0815.jpg
DSC_2353.jpg

Islannissa matkaa tehdessä saimme huomata, että aivan teiden varsilta löytyy lukuisia vesiputouksia ja muita luonnonihmeitä, joita ei itseasiassa edes mainita missään varsinaisina nähtävyyksinä. Turistien vaarallinen pysähtely autoineen tielle maisemien ihailuun on liikenneturvallisuutta vaarantava ongelma, jota myös poliisit valvovat ahkeraan. Pyrimmekin itse tekemään kaikki pysähdykset turvallisesti levikkeille tai sivuteiden varsiin, vaikkakin on helppo ymmärtää monen kiusaus pysähtyä kesken matkanteon maantielle - luonto on yksinkertaisesti niin hämmästyttävän kaunis. Yksi tällainen paikka oli upeat sammalpeitteiset laavakentät, jotka jatkuivat kymmeniä kilometrejä matkatessamme Vikistä itään. Islannissa ollaan aiheellisesti hieman huolissaan turistien jättämästä jäljestä maan herkkään luontoon, joten yritin omalta osaltani pysytellä valmiilla poluilla ja reiteillä luonnossa liikkuessa vaikka maassa onkin samanlaiset jokamiehenoikeudet kuin Suomessa.

DSC_2376.jpg
DSC_0880.jpg

Islantilaiset paikannimet ovat usein huonosti taipuvia suomalaiseen suuhun. Yksi esimerkki sellaisesta voisi olla kuvauksellinen kanjoni Fjaðrárgljúfur, joka löytyy Kirkjubæjarklaustur nimisen kylän liepeiltä Ring Roadin varrelta. Poikkesimme pienelle patikkaretkelle tälle parin kilometrin mittaiselle kanjonille, jonka seinämät nousevat parhaimmillaan sadan metrin korkeuteen.

DSC_2385.jpg
DSC_2489.jpg

Sen lisäksi, että Islannin luonto osoittautui upean monimuotoiseksi antoi hieno valo aivan oman mausteensa maisemille. Vaihtelevan sää ansiosta sateenkaaria näkyi usein ja maaliskuussa vielä melko matalalta paistava aurinko toi pehmeän valon maan pinnalle. Tämän matkapäivän viimeisenä etappina meillä oli Jökulsárlónin jäätikköallas, jonne saimmekin ajella sateenkaaren muodostaman sillan alitse.

MaaritIslanti10 Comments