Adventures & Travel Photography

Blogi

Valokuvablogi - Matkablogi : Valokuvausta, matkailua, luontoa, kaupunkeja, hevosia ja tapahtumia.

 

Lumoava jään maa

DSC_3573.jpg

Tulen ja jään maa on lempinimi, jonka Islanti on oikeutetusti saanut kantaakseen. Islannista nimittäin löytyy peräti 130 tulivuorta, joista kolmisenkymmentä on aktiivisia, ja maa on tunnettu myös lukemattomista kuumista lähteistään. Me saimme kokea Islannin tulisen puolen ainoastaan kuumien lähteiden muodossa, ja ehkäpä taivaalla leiskuvia revontuliakin voisi kuvailla taivaan kantta polttavina liekkeinä. Tulivuorten täydellisenä vahtakohtana ovatkin sitten Islannin sinisenä hohtavat jäätiköt, jotka peittävät alleen noin yksitoista prosenttia maan pinta-alasta. Talvikaudelle ajoittunut reissumme Islantiin antoi meille otollisen mahdollisuuden tutustua Islantiin juurikin jään maana.

Kohteenamme oli Vatnajökullin kansallispuisto, joka jäätiköineen houkuttelee monen matkaajan poikkeamaan luokseen maata kiertävältä ykköstieltä. Vatnajökullin ehkäpä suosituin ja näyttävin nähtävyys on Jökulsárlón Glacier Lagoon, joka on eräänlainen jäätikköjärvi vain reilun kilometrin päässä Atlantin rannikolta. Jäätikön sulamisen myötä valtavat jäälohkareet kulkeutuvat ensin tähän Jökulsárlónin laguuniin, ja vuoroveden vaihdellessa yhä pienemmäksi hupenevat jääkimpaleet huuhtoutuvat lopulta meriveden vietäväksi. Osa näistä jääkimpaleista työntyy aaltojen mukana mustahiekkaiselle rannalle, joka onkin saanut kimmeltävien jäälohkareiden myötä nimen Diamond Beach.

Lumoava Diamond Beach vaatii oman veronsa innokkaista turisteista. Kaunis ranta saa ihmiset siinä määrin sekaisin, että moni unohtaa arvaamattoman meren voiman. Kuuleman mukaan joka ikinen päivä moni vieras jää kameroineen voimalla rantaan työntyviin aaltoihin kastellen itsensä ja varusteensa läpikotaisin. Aallot voivat näyttää pitkänkin aikaa melko rauhallisilta, kunnes ne vyöryvät voimalla odotettua pidemmälle rantaan. Näitä tapauksia näimme itsekin useita, kun rohkelikot menivät liian pitkälle kuvaamaan jäälohkareita. Myös rakas matkakumppanini teki samaisen virheen ensimmäisellä vierailulla Diamond Beachille, ja Atlantin aallokkoihin uponnut kamerakalusto oli pian entinen. Onni onnettumuudessa löysimme seuraavasta pikkukaupungista Höfnistä avuliaan elekroniikka-kauppiaan, joka sai tilattua miehelleni jo seuraavaksi aamuksi uuden kameran Reykjavikista.

DSC_3502.jpg
DSC_2742.jpg
DSC_3578.jpg
DSC_3544.jpg
DSC_3649.jpg
DSC_3697.jpg
DSC_3714.jpg
DSC_3723.jpg
DSC_0316.jpg
DSC_3610.jpg

Koska reittimme kulki edestakaisin Vatnajökullin ohi, pystyimme vierailemaan myös Jökulsárlónilla kahteen otteeseen. Paluumatkalle olimme varanneet retken jääluolaan, joka oli etenkin miehelleni yksi reissun eniten odotetuista kokemuksista. Retken järjestäjänä toimi Glacier Guides niminen yritys, jonka auton kyytiin hyppäsimme Jökulsárlónilta. Matkasimme reilun puoli tuntia kestävän matkan jäätikön laidalle juuri Islannin olosuhteisiin varustetulla jättimaasturilla, joka kulki vaivattomasti läpi kuoppaisen ja polveilevan maan. Saavuttuamme perille puimme ensitöiksi ylle kypärät ja näpersimme jääpiikit kiinni kenkiimme ennen kuin lähdimme seuraamaan opastamme luolalle.

Astuessamme luolan suulle avautui eteemme maagisen kaunis sininen maailma kimmeltävine kattoineen. Saimme luolaan tutustumiseen aikaa kolmisen varttia, joka jälkeenpäin ajatellen tuntui äärettömän lyhyeltä ajalta. Olimme ennen reissua varautuneet siihen, että luolassa voisi olla oman ryhmämme lisäksi ehkä parisenkymmentä muuta ihmistä, mutta totuus osoittautui kuviteltua vieläkin karummaksi. Odotuksiimme nähden yllättävän pienikokoisessa luolassa oli meidän ryhmämme lisäksi satakunta henkeä, joten valokuvaamisen ja intiimin luontokokemuksen joutui tällä kertaa unohtamaan.

Oppaamme kertoi meille paluumatkalla, että tuo kyseinen kauden lopulle sattunut päivä oli poikkeuksellisen vilkas ja miten retkien suosio oli räjähtänyt kuluvana kautena käsistä. Itse luola oli juuri niin upea kuin olimme kuvitelleetkin, mutta kokemus jäi silti latteaksi. Kuulimme myös, että luolissa on eroja, ja jokainen matkanjärjestäjä hauaa tottakai tuoda asiakkaansa juuri siihen upeimpaan fantasianomaiseen luolaan, joka sillä hetkellä on käytössä. Jääluoliin järjestetään retkiä talvikaudella keleistä riippuen marraskuulta maaliskuulle. Kulunut talvi oli ollut myös Islannissa poikkeuksellisen lämmin, joten useita retkiä oli jouduttu perumaan luolien sortumisvaaran vuoksi. Toisinaan luolat myös tulvivat jolloin niiden sisälle muodostuu tuo upea lasinen jääpinta.

Jouduimme toteamaan, ettei retkemme Vatnajökullin nähtävyyksille sujuneet aivan putkeen, sillä mukana oli ripaus huonoa onnea ja myös hivenen omaa ajattelemattomuutta. Kokemus jäi kuitenkin kokonaisuudessaan reilusti plussan puolelle, ja pienet kommellukset lähinnä naurattavat näin jälkikäteen muisteltuna.

MaaritIslanti7 Comments