Travel & Photography

Blogi

Valokuvablogi - Matkablogi : Valokuvausta, matkailua, luontoa, kaupunkeja, hevosia ja tapahtumia.

Richmond Park

Lokakuisen Lontoon matkamme odotetuin osuus ei ollut suinkaan kaupungilla humpsuttelu vaan jo pitkään mielessä muhinut haave vierailusta Richmond Parkiin. Mieleeni oli piirtynyt eräs vuosia sitten näkemäni kaunis valokuva metsän siimeksessä aamuauringossa käyskentelevistä peuroista ja tiesin, että kuva oli otettu jossain Lontoon lähistöllä. Nopealla googlaamisella löysin muutamankin eri puiston Lontoon liepeiltä missä näitä upeita peuroja voisi nähdä, mutta juuri Richmond Park oli se johon halusin päästä. Richmond Park on kooltaan 955 hehtaaria ja se on suurin Lontoon kuninkaallisista puistoista.

Richmond Parkissa majailee noin 300 saksanhirveä ja 350 kuusipeuraa. Saksanhirvet ovat selkeästi suurikokoisenpia kuin kuusipeurat ja väritykseltään tasaisen ruskeita, kun taas kuusipeurat ovat hieman vaaleampia ja täplikkäitä. Omana toiveenani oli päästä kuvaamaan peuroja syksyn ruskassa, mutta sitä silmälläpitäen olimme hieman liian aikaisessa vaiheessa reissun päällä. Muutoin juuri tuo lokakuu on aivan erityisen suosittu ajankohta puistossa vierailuun valokuvaajien keskuudessa, koska silloin peuroilla on kiima-aika. Kiima-aikaan urospeurat mittelevät voimiaan näyttävin taisteluin, joissa ne syöksyvät sarvet vastakkain toisiaan kohti.

DSC_1740.jpg
DSC_1602.jpg
DSC_2101-2.jpg
DSC_1641.jpg
DSC_2179.jpg
DSC_1739.jpg
DSC_1855.jpg
DSC_6734-2.jpg
DSC_6886.jpg
DSC_6920.jpg
DSC_6830.jpg

Majoituimme Lontoon reissun kahdeksi viimeiseksi yöksi Richmondiin, josta käsin meidän oli helppo vierailla niin Richmond Parkissa kuin myös Kew Gardensissa, joka on yksi maailman suurimmista kasvitieteellisistä puutarhoista.

Richmond Park on valitettavasti yksi niistä paikoista, joissa ihmisten piittaamattomuus aiheuttaa toisinaan ongelmia. Peuroja ei saisi lähestyä 50 metriä lähemmäksi, jonka vuoksi esimerkiksi niiden kuvaamiseen tulisi valita riittävän pitkä zoom-objektiivi. Me kävimme puistossa kahtena päivänä, joista jälkimmäinen osui perjantaille. Torstaiaamuna olimme saaneet kuvailla peuroja hyvinkin rauhallisen tunnelman vallitessa, mutta perjantaina kokemus oli ainakin minun osaltani toisenlainen. Viikonlopun lähestyessä puistoon oli saapunut lukemattomia valokuvaajia haaveenaan kuvata taistelevia urospeuroja - aivan kuten meilläkin oli omat haaveemme peurojen kuvaamisesta. Tilanteesta monimutkaisen tekee se, että adrenaliiniryöpyn vallassa olevat peurat saattavat hyökätä puistossa varomattomasti ulkoilevien ihmisten tai koirien kimppuun vakavin seurauksin. Kiima-aika on taistelevien urosten lisäksi melkoisen stressaavaa myös tuoreille poikasille emoineen.

Olimme jakaantuneet perjantaiaamuna eri puolille puistoa, sillä itse halusin pelata varman päälle ja mennä alueelle jossa tiesin peurojen varmasti olevan, kun taas mieheni lähti omille tutkimusretkilleen. Itse en käytännössä saanut jälkimmäisenä aamuna otettua yhden yhtä kuvaa, sillä en olisi pystynyt keskittymään kuvaamiseen siinä hulabaloossa, joka valitsemallani kuvauspaikalla sattui olemaan käynnissä. Alueella liikkui väsyneitä urospeuroja, jotka taistelivat jatkuvasti ympäriinsä ryntäillen. Sitä mukaa kun tappiolle jääneitä peuroja tallusteli poispäin putkahteli uusia taistelupukareita paikalle metsän siimeksestä. Itse tilanne olisi ollut vielä muuten siedettävä, mutta näytös houkutteli paikalle kymmeniä kuvaajia, joista osa lähestyi peuroja uhkarohkeasti - ja pian kuvaajat olivatkin onnistuneet piirittämään taistelutantereen. Päätin tuolloin lähteä sivummalle jatkamaan aamukävelyä hieman pettyneenä tapahtumien kulkuun. Mieheni sen sijaan tuli palkituksi seikkailumielestään, sillä hän löysi samana aamuna puistosta rauhaisan kolkan, jossa oli lauma levollisia peuroja täydellisessä aamun kultaisessa auringonvalossa. Tämän postauksen ensimmäinen ja neljä viimeistä kuvaa ovatkin mieheni käsialaa. Vaikka olinkin harmissani siitä, ettei omasta kuvaamisestani tullut perjantaina mitään, niin olin ja olen edelleenkin aivan haltioissani kuvista, jotka mieheni onnistui Richmond Parkista nappaamaan. Näistä kuvista haluaisin kotiini muutaman taulun.

Mikäli Lontoon matkalla mielii päästä katselemaan peuroja niin Richmond Parkin lisäksi peuroja voin nähdä vain lyhyen matkan päässä Richmondista sijaitsevassa Bushy Parkissa, sekä Windsorin linnan liepeiltä löytyvässä Windsor Great Parkissa.

❤ BLOGLOVIN    FACEBOOK    INSTAGRAM